Vaikka kevään yhteishakuun on vielä reilusti aikaa, olen jo aloittanut vakavan lukiomietinnän. Helpoin tie mulle olisi ehdottomasti mennä oman yläasteen yhteydessä olevaan lukioon, mutta, en tiedä miksi, haluaisin vähän haastetta ja hakea johonkin oikein hyvään lukioon, jossa voisin tyydyttää kunnianhimoani. Ei sillä että lähilukioni oli jotenkin huono, päinvastoin. Ihan Oulun kärkilukio tämä on (lyseon kanssa vaihtelee Oulun parhaan paikka vuosittain) ja siinä parinkymmenen Suomen parhaan lukion joukossa. Pitkän ja hartaan vaihtoehtojen puntaroimisen jälkeen vaihtoehdot ovat vielä auki, mutta melko varmaa on se, että muutan kesällä äitini luokse Helsinkiin, ja aloitan uuden elämän ja lukio-opinnot siellä. Ja ne vaihtoehdot, niitä on monia... Ressuun en halua, sillä siellä ehkä turhan pahat keskiarvorajat mulle, mutta Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio tuntuu aivan unelmapaikalta! :D Olen lukenut Viikin lukion sivut monta kertaa läpi ja löysin jopa tämän artikkelin ''Mikä Viikin normaalikoulussa kiehtoo?'' HS:n sivuilta.                                                                                                                                                                                     Tässä linkki: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mik%C3A4+Viikin+normaalikoulussa+kiehtoo/1135252727099

Viikin lukiolla on monia hyviä puolia:

1.  Se ei ole kovinkaan kaukana äitini kotoa. Kulkuyhteydet ovat hyvät.

2. Siellä tulee olemaan ainakin yksi tuttu ihminen. Kun muuttaa toiselle puolelle Suomea, tämä ei ole ihan pikkujuttu! :D

3. Olen kuullut kyseisestä koulusta paljon hyvää. Tuon mainitsemani artikkelin haastatelluillakaan ei ollut paljon moitittavaa.

4. Kuuluu Suomen lukioiden kärkijoukkioon. Tänä vuonna Viikin lukio oli Suomen toiseksi paras. Paras oli Etelä-Tapiolan lukio Espoossa. Hyvässä koulussa on hyvät opettajat.

     

Nykyään kuljen ympäriinsä Viikin logot silmissä. Se on oikeastaan ihan hyvä asia, sillä viime kevään todistukseni keskiarvo 8,7 ja tänä vuonna Viikin alin keskiarvoraja oli 9,17. Nyt minulla on vihdoinkin erittäin hyvä syy nostaa keskiarvoa. Olinkin ottanut vuoden tavoitteeksi nostaa keskiarvon ysiin, mutta nyt minulla on jokin syy tehdä niin. Jokin hieno juttu, johon tähdätä.

Meillä oli tänään biologian koe, ja tuskin uskon itsekään sitä, miten luin viime iltana. En muista milloin olisin viimeksi lukenut sillä tavalla johonkin kokeeseen. Luin varmaankin jotain 3-4 tuntia putkeen plus tein muistiinpanoja A4-papereille, jotka niittasin yhteen ja otin kouluun mukaan viime hetken kertauksia varten. Muistiinpanojani kierrätettiinkin meidän kaveriporukan kesken, kun kaikki halusivat lukea niitä. :D Perjantaina on muuten matematiikan koe ja tänäänkin laskin koulun jälkeen matikkaa kuin jokin maaninen hullu.

Siis, en ole koskaan ollut mikään perfektionisti kokeiden numeroiden suhteen. Ennen 8 tai 9 olisi vallan hyvin ollut riittävästi, mutta tänään koetta tehdessäni päässäni kaikui vain ''pakko saada ainakin 10-, pakko saada ainakin 10-...''. Pelottavaako? Ehkä, mutta ainakin vanhemmat ovat hyvillään, kun minua ei enää tarvitse patistaa matikan kimppuun...