Moikka taas. :) Tulipa muuten tosiaan avauduttua viime postauksessa... Noh, jos jotakuta täällä kiinnostaa, niin olen paljon paremmalla tuulella nyt, vaikka unirytmi on edelleen vähän mitä on... :D

Kävin tänään Pääkirjastossa, josta lainasin kasan levyjä (tietenkin!). Osan niistä kerkesinkin jo kuunnella ja ladatakin koneelle. Siellä taisi olla ainakin Uriah Heepiä, Iron Maidenia, Whitesnakea yms. Löysin myös yhden todella uniikin yksilön: Frasier-soundtrackin! En meinannut uskoa silmiäni, kun näin sen, mutta korjasin sen heti talteen, ettei kukaan vahingossakaan vie sitä nenän edestä. :D Katsoin myös pätkän Monte-Criston kreiviä (toivottavasti kirjoitin nimen oikein...) ja päätin lainata ja lukea sen kirjana, kun satuin sen kirjastosta löytämään. Hyvältä vaikuttaa.

Olin juuri kirjoittamassa tänne että: "huomenna on tämän vuoden viimeinen päivä", mutta huomasinkin, että päivä olikin jo vaihtunut tässä koneella istuessa. Voi sun. Uusiksi siis: tänään on viimeinen päivä vuonna 2011. Vau, onpa jännä ajatus. Tuota täytyykin nyt sulatella hetki...

Onko se todellakin niin, että taas yksi vuosi takana. Meneepä aika nopeasti. Tuntuu jälleen yhden ajanjakson lopulta, mutta myös uuden alulta. Frasierissäkin sanottiin jossain jaksossa: "uloskäynti jostakin on sisäänkäynti jonnekin muualle", tai jotain vastaavaa. Tulet ulos talosta, olet ulkona. Vuosi 2011 loppuu, alkaa vuosi 2012.

Kuinkakohan kauan minulla menee totutella uuteen vuosilukuun? :D Tulee mieleen yksi kerta ala-asteella, kun lainasin koulun kirjastosta kirjan ja kirjoitin lainauslomakkeeseen vahingossa väärän vuosiluvun - kuulakärkikynällä. Onneksi suttaaminen on keksitty. 

En tiedä muista, mutta minun 2011-vuoteeni on mahtunut paljon asioita, sekä hienoja että huonoja. Tai no, ainoa mainitsemisen arvoinen "huono" asia tänä vuonna oli varmaan edellisessä postauksessa mainitsemani riita. Hyviä tai positiivisia asioita on ollut senkin edestä. Suoritin hyväksytyin tuloksin rippikoulun, kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kunnollisella keikalla (Iron Maiden + Alice Cooper heinäkuussa) ja sain monen vuoden haaveilun jälkeen oman koiran. Heh, huomasin juuri, että nämä kaikki mainitsemani kohokohdat tapahuivat heinäkuussa. Se taisikin olla onnen aikaa minulle. :D No, nyt kun mietin, onhan tämä vuosi ollut täynnä hienoja asioita! Onhan jokaisessa päivässäkin jotain hienoa, meidän täytyy vain pystyä näkemään ne ja iloitsemaan niistä elämän pienistä ilon aiheista. Ne tekevät elämästä elämisen arvoista ja antavat meille voimaa ottaa vastaan uuden päivän - tai vuoden.

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut hieno vuosi ja toivotan samalla ihan jokaiselle entistäkin hienompaa vuotta 2012! :D (meinasin kirjoittaa 2011, damn! :D)